Lastensuojelulaitoksissa työskentelyä ohjaavat monenlaiset arvot ja teoreettiset viitekehykset. Jokaisella yksiköllä on oma tapansa tehdä työtä ja on tärkeää, että jokainen työntekijä tietää, mitä tämä tarkoittaa omassa työyhteisössä. Konkari-kodissa tämä on sanoitettu kahdella tasolla: Arvot on luotu yhdessä henkilökunnan kanssa ja toimintaa ohjaa systeeminen lastensuojelun viitekehys, joka on valittu työn perustaksi.

Arvot ovat syntyneet henkilökunnan yhteisessä keskustelussa. Ne ohjaavat arkea, päätöksentekoa ja vuorovaikutusta. Kunnioitus, oikeudenmukaisuus, yksilöllisyys ja avoimuus ovat peruspilareita, joiden varaan rakennamme turvallista lastensuojelutyötä.

Kunnioitus näkyy siinä, miten ohjaajat kohtaavat arjessaan lapset ja heidän perheensä. Henkilökunta toimii arvostavasti, kuunnellen ja asiakkaiden kokemusta kunnioittaen. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa reiluutta ja tasapuolisuutta sekä lasten ja perheiden että henkilökunnan kesken. Yksilöllisyys ohjaa näkemään jokaisen lapsen omana itsenään hänen tarpeistaan ja taustastaan käsin. Avoimuus puolestaan rakentaa luottamusta. Se näkyy osallisuudessa, kasvatuskumppanuudessa ja työyhteisön vuorovaikutuksessa.

Konkari-kodin toimintaa ohjaa lisäksi systeeminen lastensuojelun viitekehys. Systeeminen työote korostaa suhdekeskeisyyttä, dialogia ja perheen osallisuutta. Työtä tehdään yhdessä lapsen, hänen perheensä ja verkostonsa kanssa. Viitekehys tukee Konkari-kodin arvoja myös käytännössä: Se luo tilaa kuulemiselle, yhteiselle suunnittelulle ja vuoropuhelulle. Sen avulla työ pysyy suunnassa ja rakentuu johdonmukaisesti.

"Tavoitteenamme on, että jokainen työntekijä tietää, miten Konkari-kodissa työskentelemme. Meidän arvomme on luotu yhdessä ja systeeminen työote antaa työlle rakenteen ja suunnan. Tämä yhteinen ymmärrys on meidän vahvuutemme, jolla ollemme pystyneet myös luomaan merkityksellistä tulosta. Yhteinen tapa tehdä työtä on vahvistanut sitä, mitä Konkari-koti edustaa ja miten haluamme kohdata lapset, perheet sekä toisemme",
kertoo Konkari-kodin kasvatusjohtaja Saara Lindblad.

Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet näkyvät yhä selvemmin myös yksityisissä lastensuojeluyksiköissä. Konkari-kodissa tämä on konkretisoitunut tänä vuonna: avopalveluiden asiakkuudet ovat vähentyneet puolella ja sijaishuollossa paikkakyselyt ovat romahtaneet. Vaikka palvelutarve ei ole kadonnut, päätöksiä tehdään entistä tiukemmin. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten ja milloin lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen.

Kun palveluiden saatavuus heikkenee, perheiden arjessa alkaa näkymään pitkittyneitä ongelmia ja viivästyksiä avun saamisessa. Moni perhe jää odottamaan tukea, vaikka tilanne vaatisi nopeaa reagointia. Tämä johtaa siihen, että ongelmat syvenevät ja tilanne monimutkaistuu ja silloin tarvitaan jo raskaampia toimenpiteitä.

Onkin aiheellista kysyä, ovatko nämä säästötoimet lopulta todellisia. Kun tukea ei anneta ajoissa, seuraukset näkyvät myöhemmin suurempina kustannuksina: lisääntyneinä sijoituksina, kasvavina mielenterveyspalveluiden tarpeina ja koulujen kuormituksena. Ennaltaehkäisevä työ, kuten lastensuojelun avopalvelut, on usein kustannustehokasta ja vaikuttavaa, mutta juuri se on nyt jätetty vähemmälle.

Pitkällä aikavälillä vaikutukset ulottuvat myös kouluihin. Kun tukea ei saada ajoissa, oppimisen haasteet lisääntyvät. Koulujen rooli korostuu, mutta samalla niiden resurssit ovat rajalliset.

Lastensuojelun palvelut ovat osa yhteiskunnan perustaa. Kun perhe saa ajoissa tukea, lapsen mahdollisuudet oppia ja osallistua yhteiskuntaan vahvistuvat. Kun tuki viivästyy tai jää kokonaan saamatta, seuraukset ulottuvat pitkälle aikuisuuteen ja näkyvät esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kuormituksena tai syrjäytymisenä. Säästötoimien vaikutuksia ei voi tarkastella vain lyhyellä aikavälillä. Ne heijastuvat vuosien päähän. Katsomalla tämän vuoden talousarvioita emme vielä voi nähdä lopullista hintalappua lastensuojelulle.

Konkari-kodin nuoret tekivät loppu kesällä kaksi retkeä Alahärmän Power Parkiin. Retket olivat osa kesätoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuuksia vaihtaa maisemaa, viettää aikaa yhdessä ja saada kokemuksia, joita muistella vielä myöhemminkin.

Retket toteutettiin kahden eri yksikön voimin ja mukana oli nuorille tuttuja aikuisia. Päivän aikana nuoret liikkuivat huvipuistossa, kokeilivat laitteita ja viettivät aikaa toistensa seurassa. Monelle reissu oli odotettu ja tärkeä osa kesää.

"Tällaiset hetket vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Ne antavat nuorille kokemuksen siitä, että heidän hyvinvointiinsa panostetaan myös arjen ulkopuolella. Retket ovat osa Konkari-kodin toimintaa, jossa pyritään tarjoamaan nuorille tilaa olla, kokea ja kasvaa", kertoo Konkari-kodin ohjaaja Kirsi Kantola