Vaalit lähestyvät – julkisen ja yksityisen lastensuojelun sijaishuollon kustannuserot esiin

Viime kesänä julkaistut Satakunnan hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten vuorokausikustannukset nostattivat kulmakarvoja. Luvuista kävi ilmi, että julkisen laitospalvelun vuorokausihinta on merkittävästi korkeampi kuin yksityisten palveluntuottajien. Tämä herätti ymmärrettävästi keskustelua – ja huolta. Miten on mahdollista, että julkinen sektori, joka toimii veronmaksajien rahoilla ja jonka pitäisi tavoitella kustannustehokkuutta, näyttää pyörittävän laitoksiaan kalliimmalla kuin yksityiset toimijat?

Sittemmin hyvinvointialue kuitenkin kiirehti toppuuttelemaan omia laskelmiaan. Kommenttien mukaan ne eivät ole täysin aukottomia ja kaipaavat tarkistuksia. Tämä herättää kysymyksiä myös meissä, jotka tuotamme lastensuojelupalveluita yksityisellä sektorilla. Jos julkisen palvelun kustannukset eivät ole selvillä edes kolmannen tilikauden kohdalla, miten voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä palveluiden järjestämisestä?

Yrittäjän näkökulmasta tilanne on vähintäänkin hämmentävä. Hyvinvointialueet ovat jo vakiinnuttaneet toimintaansa, mutta oman tuotannon kustannukset näyttävät edelleen olevan hämärän peitossa. Jokainen vastuullinen yritys tuntee kustannusrakenteensa tarkasti – muuten sen toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Miksi samaa tarkkuutta ei odoteta julkiselta toimijalta, jonka vastuulla on sekä lasten hyvinvointi että verorahojen viisas käyttö?

Kyse ei ole pelkästään euroista ja senteistä. Kun kustannukset ovat epäselvät, myös päätöksenteko vaarantuu. Yksityiset palveluntuottajat pystyvät usein tarjoamaan laadukkaita palveluita kilpailukykyiseen hintaan, mutta päätöksenteon perustaksi tarvitaan rehellistä ja avointa vertailua. Pitäisikö investoida omiin laitoksiin vai hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia? Missä määrin julkisen ja yksityisen sektorin tulisi tehdä yhteistyötä? Näihin kysymyksiin on mahdotonta vastata, jos peruslaskelmat ovat epävarmoja.

Hyvinvointialueiden taloudenhallinta ja päätöksenteko eivät ole vain hallinnon sisäinen asia – ne koskettavat jokaista meistä. Lähestyvät kunta- ja aluevaalit ovat tilaisuus nostaa nämä kysymykset keskusteluun. Äänestäjillä on oikeus tietää, miten verovaroja käytetään ja mitkä puolueet ovat valmiita vaatimaan läpinäkyvyyttä ja vastuullista taloudenpitoa.

Nyt on aika kysyä ehdokkailta suoraan: Miten varmistatte, että hyvinvointialueiden varat käytetään tehokkaasti ja lasten edun mukaisesti? Me yksityiset palveluntuottajat olemme sitoutuneet tekemään osamme, mutta päätöksentekijöiltä vaaditaan rohkeutta katsoa lukuja rehellisesti ja tehdä ratkaisuja, jotka perustuvat sekä laatuun että taloudelliseen kestävyyteen.