Lastensuojelun jälkihuolto-oikeus on nuorella, joka on ollut yhtämittaisesti sijoitettuna kodin ulkopuolella vähintään kuusi kuukautta. Jälkihuoltoa voidaan toteuttaa myös muille lastensuojelun piirissä oleville asiakkaille harkinnan mukaan. Jälkihuolto päättyy viimeistään silloin, kun nuori täyttää 25 vuotta. Konkari-kodin jälkihuoltoa toteutetaan pääasiassa Konkari-kodista tai muista sijaishuollon yksiköistä itsenäistyvälle nuorelle. Työtä tehdään ensisijaisesti nuoren omaan kotiin. Ohjaaja tukee nuorta yksilöllisten tarpeiden mukaan muun muassa opastamalla häntä arkipäivän ongelmatilanteissa sekä tapaamalla mahdollisuuksien mukaan nuorta yhdessä hänen vanhempiensa tai muun verkoston kanssa.
Ammatillinen tukihenkilötoiminta antaa varhaista tukea tarjoamalla aikuisen aikaa esimerkiksi lapsen arkirutiineihin, koulunkäyntiin sekä harrastusten että sosiaalisten verkostojen luomiseen. Yhteistyö perheen kanssa on tiivistä, ja jokainen lapsi ja hänen perheensä kohdataan yksilönä.
Konkari-kodin avopalveluohjaajat käyttävät perhetyönsä pohjana vahvaa systeemisen lastensuojelun orientaatiota. Perhetyön lähtökohta on kuntouttava perhetyön prosessi, joka pohjautuu neljään vaiheeseen. Perhetyön tavoitteet ovat perheen sisäisessä muutoskäyttäytymisessä mm. vuorovaikutustilanteissa. Perheelle pyritään löytämään keinoja arjen hallintaan ja sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen.
Avohuollon palvelua tehdään kuntouttavan perhetyön menetelmällä.
Konkari-kodin avopalvelut tarjoavat lastensuojelun avopalveluiden lisäksi sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, joita ovat esimerkiksi vanhemmuutta tukeva tai perheen sisäistä vuorovaikutusta tukeva perhetyö ja yksilön voimavaroja tukeva tukihenkilötyö. Työn painopiste on varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä, jolloin varsinaista lastensuojelun tarvetta ei vielä esiinny.
Käytössä olevat menetelmät
Kuntouttavassa perhetyössä käytämme systeemisen lastensuojelun menetelmää. Kiinnitämme erityisesti huomiota ihmisten välisiin suhteisiin, vuorovaikutukseen ja perheen voimavarojen vahvistamiseen. Tavoitteena on kunnioittava, dialoginen ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus – lähtökohtana koko perheen sekä erityisesti lapsen ja nuoren omat kokemukset. Koko perheen kanssa keskustelu on avointa, kysyvää ja kuuntelevaa.
Alkuvaiheessa tavoitteena on luottamussuhteen saavuttaminen ja halutun muutostavoitteen kirkastaminen, jonka jälkeen perheen toimintaa tuetaan erilaisin keinoin.
Kuntouttavan perhetyön tavoitteena on, että perhe havaitsee itselleen parhaan toimintamallin ja oppii toimimaan sen mukaisesti. Konkarissa kuntouttavaa perhetyön mallia tukevat psykoterapeutin konsultaatiot ja työnohjaus.