Lastensuojelulaki uudistuu, lisää suojaa vai lisää rajaamista?

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime viikolla sosiaalisessa mediassa linkin omaan blogitekstiinsä, jossa otettiin kantaa uuteen lastensuojelulakiin, jonka on määrä astua voimaan 1.1.2026. Tekstissä pohditaan, ovatko tulevat muutokset aidosti lapsen edun mukaisia vai palvelevatko ne enemmän työntekijän asemaa.

Blogissa nostetaan esiin otsikkotasolla ajatus: ”Lastensuojelulain tehtävä on suojata lapsia, ei työntekijöitä.” Työntekijänä koen tämän ristiriitaisena. Olen samaa mieltä siitä, että lapsen perusoikeuksia on suojeltava tinkimättömästi. Samalla kuitenkin tunnistan tilanteita, joissa esimerkiksi älylaitteiden poisottaminen voi olla perusteltua ja tukea lapsen kasvua ja kehitystä.

Olen myös aidosti kiitollinen siitä, että saamme työntekijöinä lisää keinoja palauttaa hatkassa olevat lapset turvaan. Näen tämän ennen kaikkea lapsen suojelemisena. Kun työntekijöillä on käytössään toimivia työkaluja, hyötyvät niistä viime kädessä lapset.

Toisaalta olen ollut mukana monissa tilanteissa, joissa avohuollon tukitoimia on lakkautettu tai lapsen etu ei ole toteutunut riittävällä tavalla. Usein kuulen viranomaisilta näkökulmia, joissa lapsen ja perheen senhetkistä etua tarkastellaan hallinto-oikeuden oletetun ratkaisun kautta. Tämä kaventaa mahdollisuuksia nähdä lapsen tilanne kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti.

Mitä mieltä sinä olet? Lastensuojelun keskusliiton Jonna Lindqvistin kirjoittamaan blogiin pääset tutustumaan tästä linkistä