Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja huolenpidon järjestämistä kodin ulkopuolella silloin, kun lapsen tilanteessa tarvitaan tavallista vahvempaa tukea ja turvaa. Sijaishuolto voi perustua huostaanottoon, kiireelliseen sijoitukseen tai avohuollon tukitoimena tehtyyn sijoitukseen. Avohuollon sijoituksissa tavoitteena on usein perheen tilanteen tukeminen ja lapsen arjen vakauttaminen yhdessä perheen kanssa. Kiireellinen sijoitus puolestaan tehdään tilanteissa, joissa lapsen turvallisuus, terveys tai kehitys edellyttävät välitöntä suojaa. Huostaanottoon perustuva sijaishuolto on pitkäjänteisempää työskentelyä, jonka aikana lapselle rakennetaan turvallisia kasvuolosuhteita ja tulevaisuuden näkymiä.
Lapsen sijoittamisen tavoitteena on aina turvata hänen hyvinvointinsa, kasvunsa ja kehityksensä sekä vastata niihin tarpeisiin, joiden vuoksi sijoitus on tullut ajankohtaiseksi. Jokaisen lapsen tilanne on yksilöllinen, minkä vuoksi myös tuen, hoidon ja kasvatuksen sisältö suunnitellaan hänen omien tarpeidensa pohjalta.
Sijaishuollon aikana lapsen ympärille rakennetaan turvallinen arki, jossa koulunkäynti, ihmissuhteet, harrastukset sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeisessä asemassa.
Yhteistyö lapsen, vanhempien, läheisten ja muiden lapsen elämässä tärkeiden aikuisten kanssa kuuluvat olennaisena osana sijaishuoltoon. Tavoitteena on vahvistaa lapsen hyvinvointia sekä tukea hänen perheensä voimavaroja ja osallisuutta. Yhteydenpitoa vanhempiin ja läheisiin pyritään ylläpitämään lapsen edun mukaisesti.
Sijaishuollon tärkein tehtävä on tarjota lapselle turvallinen arki, välittäviä ihmissuhteita ja mahdollisuus kasvaa, kehittyä sekä rakentaa luottamusta itseensä ja ympäröivään maailmaan.