Miten systeemisyys näkyy Konkari-kodissa?

Konkari-kodin pilotointivaiheen viimeiset systeemisten tiimien tapaamiset on saatu tänä syksynä pidettyä. Iso kiitos kuuluu sosiaalityöntekijöille, jotka uhrasivat omaa aikaansa ja tulivat asiantuntijoina mukaan systeemisiin tiimeihimme. Kiitos myös vanhemmille, jotka ovat avanneet lapsensa elämää sen alkumetreiltä alkaen. Uudenlaista ymmärrystä syntyi joka tapaamisessa.

Konkari-kodissa systeemistä tiimiä vetää aina terapeutti. Tavoitteena on jalostaa Konkari-kodin arjen toimintaa ja työskentelyä lapsen sekä hänen perheensä ja verkostonsa kanssa uuteen suuntaan. Suunta muodostuu hypoteesista, joka syntyy tiimeissä uuden ymmärryksen tuloksena.

Systeemisessä lastensuojelussa työskentely lapsen ja hänen perheensä kanssa perustuu systeemiseen ajatteluun, jossa lapsen oireiluun pyritään vaikuttamaan kasvatuskumppanuudessa lapselle tärkeiden aikuisten kanssa. Lapsen oirekäyttäytyminen nähdään yhteydessä läheisiin ihmissuhteisiin. Konkari-kodissa lähtökohtana on aina koko perheen saama tuki, jossa osa prosessia on lapsen, tai joskus jonkun muun perheenjäsenen, eheytyminen ensin. Systeemisen ajattelun mukaan yhden osa-alueen muutos voi johtaa parhaimmillaan koko lapsen systeemissä tapahtuviin myönteisiin muutoksiin.

Usein ammattiauttajat saattavat huomaamattaan päätyä hoitamaan ensisijaisesti lapsen oiretta, kuten päihdeongelmaa, luvattomia poistumisia tai itsetuhoisuutta, ymmärtämättä ongelmakäyttäytymisen taustalla olevia syitä. Pelkästään liikkumisvapautta rajoittamalla ei sen paremmin päihteiden käyttöä kuin lapsen tarvetta luvattomiin poissaoloihin saada poistettua, vaikka joskus tilanne tämän vaatisikin. On tärkeä löytää lapsen käyttäytymistä ohjaavat juurisyyt, ja tähän Konkari-kodin systeeminen tiimi parhaimmillaan pääsee.

Mahdollisista taustavaikuttajista ja juurisyistä pystytään luomaan hypoteesi, jonka oletetaan osaltaan määrittävän lapsen tai perheen käyttäytymismallia. Konkari-kodissa tavoitteena on työskennellä taustalla vaikuttavat juurisyyt huomioiden. Työskentelyllä on selkeää vaikutusta suoraan lapsen ja lapsen perheen tai muiden verkostojen oirehdintaan. Hypoteesin paikkaansapitävyyttä arvioidaan säännöllisesti muun muassa työnohjaustilanteissa psykoterapeutin kanssa. Tarvittaessa toimimaton hypoteesi vaihdetaan ketterästi toiseen.

Lastensuojelulaitos Konkari-koti on Suomessa ensimmäinen lastensuojelulaitos, joka on ottanut systeemisen lastensuojelun säännölliseksi toimintamallikseen ja joka kokoontuu säännöllisesti systeemisten tiimien ääreen lasten ja heidän perheidensä sekä verkostojensa auttamiseksi.

Kysy lisää systeemisestä lastensuojelusta sijaishuoltopaikassa: saara.lindblad@konkari-koti.fi

Jaa: