Systeeminen lastensuojelu on juurtunut osaksi konkari-kodin toimintakulttuuria

Paperista leikattu perhe avointen kämmenten päällä.

Lastensuojelun sijaishuoltoon sijoitetuilla lapsilla on usein hyvin laaja kirjo erilaisia oireita. Sijoituksen taustalla lapsella voi olla koulun käymättömyyttä, päihteitä, väkivaltaista käytöstä, rikollisuutta, itsetuhoisuutta tai esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Me Konkari-kodissa haluamme auttaa lasta ja perhettä löytämään oireiden takaa juurisyitä ja haluamme auttaa heitä kohti parempaa arkea.

Sijoituksen alussa Konkari-kotiin sijoitetun lapsen kanssa aloitamme sekä lapsen että hänen perheensä kanssa arviointijakson. Jakson aikana selvitämme perheen kokonaistilanteen ja lapsen sekä hänen perheensä tuen tarvetta. Systeemisen työotteen avulla tapaamme huoltajia ja tarvittaessa muuta perhettä yhdessä sijoitetun lapsen kanssa. Käymme läpi lapsen ja perheen historiaa ja tutustumme perheen systeemiin ja vuorovaikutukseen.

  • Konkari-kodin systeeminen työote näkyy parhaimmillaan ohjaajien välisessä reflektoinnissa. Uskalletaan tehdä hypoteeseja ja uskalletaan nähdä juurisyitä lasten oirehdinnan taustalla. Ohjaajat uskaltavat ottaa perheen kanssa puheeksi kipeitäkin asioita, mutta kunnioittaa kuitenkin perhettä kertoo Konkari-kodin kasvatusjohtaja Saara Lindblad

Systeemisessä lastensuojelussa lähtökohtana on aina koko perheen saama tuki, jossa lapsen eheytyminen voidaan nähdä osana perheen kohentunutta vuorovaikutusta. Lapsi ja hänen perheensä nähdään osana systeemiä, jossa yhdenkin osa-alueen muutos voi johtaa parhaimmillaan koko systeemissä tapahtuviin muutoksiin.

Konkari-kodissa olemme rakentaneet lapsen ja perheen ympärille oman systeemisen tiimin, jonka kautta jäsennämme lapsen ja hänen perheensä hoidollista arkea. Systeemisessä tiimissä on aina mukana perhetyöhön suuntautunut laillistettu psykoterapeutti tai psykoterapeuttiopiskelija.

Seuraava vapaa paikka arviointijaksolle aukeaa Konkari-kodissa 2.5.2024

Jaa: