Osaajat lastensuojelulaitoksissa

Mistä tunnistaa hyvän ohjaajan? Pitäisi olla sopivasti luottamusta, mutta ei kuitenkaan liiaksi ystävä. Pitäisi osata kameleonttimaisesti muuntautua taksikuskista etsiväksi tai mopon korjaajasta kokiksi. Kuinka paljon koulutus määrittää ohjaajan ammattitaitoa? Onko miestyöntekijä naistyöntekijää arvostetumpi? Kumpi on pätevämpi: terapeuttinen pohdiskelija vai ahkera tekijä, jonka jäljiltä pöytä on aina puhdas?

Konkari-kodissa yksittäistä työntekijää arvokkaammaksi nousee työyhteisö – riittävän heterogeeninen työyhteisö, jossa pohdiskelijalle ja tekijälle löytyvät omat paikkansa. Kunnioittava ilmapiiri, jossa erilaiset persoonat antavat toisilleen tilaa toimia työssään omia vahvuuksiaan käyttäen ja jossa paraskaan osaaja ei koskaan ole liian hyvä. Vaikeiden lasten kanssa työskennellessä asiakasta tärkeämpää on tuntea itsensä ja löytää omat haasteet sekä kipupisteiden paikat. Työpsykologin ja työnohjauksen keinoin pystymme kehittämään omia haastekohtiamme, jotka usein aktivoituvat tilanteissa, joissa työskentelemme traumatisoituneiden asiakkaidemme kanssa.

Konkari-kodin Annalan vastaava ohjaaja Laura Lundgren johtaa työyhteisöä, jossa jokaisella on oma paikkansa. Yhteisössä jokainen työntekijä voi toteuttaa työtään omaohjaajana suhteessa lapseen, juuri siten, kuinka on ohjaajalle itselleen luontainen tapa toimia. Tavoitteena on kuitenkin jo etukäteen pystyä löytämään nuorelle oma aikuinen, omaohjaaja, jonka kanssa nuori tuntisi olonsa turvalliseksi.

– Lastensuojelutyössä ohjaajalta vaaditaan heittäytymistaitoa ja kykyä muokkautua nuoren tarpeisiin. Lapsen ja perheen esitietoja hyödynnetään ja työparin kanssa reflektoidaan, kuka ohjaajista olisi kullekin nuorelle sopiva omaohjaaja, kertoo Lundgren.